Internetissä on haastavaa tunnistaa rikoksen tunnusmerkkejä

Nettikäyttäjä ei yleensä tunnista olevansa rikoksen uhri, kun hän kohtaa vääryyttä sosiaalisessa mediassa.

Internetin nopea kehitys ja digitalisaatio ovat tarjonneet uusia arkea helpottavia palveluita sekä mahdollisuuksia kohdata muita ihmisiä. Samalla kehitys on tuonut mukanaan monia lieveilmiöitä kuten nettikiusaamista, nettihäirintää ja nettirikollisuutta. Erityisen haastavaksi tilanteen tekee se, että asiantuntevaa neuvontaa ongelmatilanteissa on hankala saada. Kotimainen Someturva-palvelu pyrkii vastaamaan tähän tarpeeseen tarjoamalla tukea tapauskohtaisesti asiantuntevien juristien ja psykologien avulla. Marraskuussa 2019 julkaistussa rikosuhritutkimuksessa tutkittiin ensimmäistä kertaa verkkorikollisuutta. Tutkimuksen mukaan suomalaisista yli puolet on joutunut verkkorikollisuuden uhriksi. Yleisempiä verkon uhrikokemuksia olivat seksuaalinen häirintä tai muu häirintä. *

Erityisesti nuoret nettikäyttäjät joutuvat usein tekemisiin nettikiusaaminen ja häirinnän kanssa. Nettikiusaaminen voi usein täyttää rikoksen tunnusmerkkejä, mutta välillä voi olla hankala tunnistaa, mikä on hyväksyttävää käytöstä netissä. Tyypillisiä nettihäirinnän muotoja, joissa rikoksen raja voi ylittyä ovat yksityistietojen ja valheiden levittäminen, nimittely ja haukkuminen, seksuaalinen häirintä, uhkailu ja vainoaminen sekä identiteettivarkaudet. Viimeisimmän koulututkimuksen mukaan joka neljäs suomalainen tyttö on kokenut seksuaalista häirintää verkossa. **

Someturvan käyttäjädata osoittaa, että nettiin liittyvät ongelmatilanteet koskettavat kaikenikäisiä ja apua haetaan erityisesti sosiaalisen median kautta syntyneisiin ongelmatilanteisiin. Ongelmatilanteiden ilmetessä suurin osa somen- ja verkkopalveluiden käyttäjistä ei tiedä olevansa rikoksen uhreja.

Toukokuusta 2018 toukokuuhun 2019 välisenä aikana Someturvan kautta ilmoitetuista tapauksista 63% on täyttänyt rikoksen tunnusmerkit. Ilmoitettujen tapausten joukossa eniten rikoksia ilmoittivat 15-17 -vuotiaat sekä nuoret aikuiset 18-30 -vuotiaat (n=850).

Someturvan käyttäjädatan mukaan alle 18-vuotiaiden kohtaamat yleisimmät rikostyypit ovat kunnianloukkaus sekä lapsen seksuaalinen häirintä (kuten lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö tai houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin, seksuaalipalveluiden ostaminen nuorelta, suokupuolisiveyttä loukkaavan kuvan levittäminen). Instagram ja Snapchat ovat nuorten parissa yleisimmät alustat ongelmatilanteiden kohtaamiseen, mutta häirintää tapahtuu kaikilla alustoilla, myös lasten suosimissa peleissä.

­— Lapsiin ja nuoriin kohdistuvan seksuaalisen häirinnän yleisyys oli perustajatiimin tiedossa ja Someturvan kehitystyön taustalla, mutta häirinnän yleisyys ja vakavuus on yllättänyt meidätkin, Someturvan perustajajäsen Suvi Uski kertoo.

Someturva-palveluun tulee paljon yhteydenottoja seksuaaliseen häirintään ja ahdistaviksi koettuihin tilanteisiin liittyen. Tässä esimerkiksi 13-vuotiaan tytön viesti someturvapalveluun: ”Eräs omien sanojensa mukaan 17 -vuotias  tyyppi alkoi pyydellä minulta alastonkuvia Snapissa. Kun vastasin ei, hän alkoi haukkua ja uhkailla. Se oli ahdistavaa.”

— On tärkeää tarjota mahdollisimman matalalla kynnyksellä ensiapua somessa kohdattuun vääryyteen. Meillä on kyvykkyys puuttua kaikkiin someen ikäviin tilanteisiin ja meiltä voi pyytää apua anonyymisti 24/7. Teknologian avulla saamme kaikki tarvittavan avun piiriin, kertoo yksi perustajista, johtava sosiaalipsykologi Minttu Salminen Someturvasta.

Yleisin rikosnimike Someturvaan ilmoitetuista tapauksista on kunnianloukkaus, joka tyypillisesti ilmenee haukkumisena, solvaamisena tai valheiden levittämisenä.

Someturvaa käyttävät myös opettajat sekä koulujen oppilashuolto, ja poliisi on ohjannut asiakkaitaan Someturva-palveluun. Someturvasta apua kysyvä saa aina toimintasuosituksen. Palvelun käyttäminen on mahdollista anonyymisti, joten tarkkaa ei tietoa siitä, kuinka moni rikoksista etenee suosituksen mukaisesti viranomaisille, ei ole saatavilla. Poliisi on kuitenkin kertonut julkisuudessa, että someturvallisissa kunnissa, kuten Turun alueella, vakavista rikoksista on uskallettu Someturvan avulla tehdä rikosilmoituksia poliisille.

— Kuka tahansa voi joutua somessa ikävän tilanteeseen, kuten kohtadata ahdistelua, vainoamista tai häirintää. On tärkeä muistaa, ettei välttämättä tarvitse itse olla aktiivinen somessa tai toimia väärin tai varomattomasti. Kynnys ilmoittaa nettihäirinnästä on ollut aivan liian korkea ja monia vakavia tilanteitakin on vain yritetty sietää yksin, koska asiantuntevaa apua ei ole ollut helposti saatavilla ja häpeä ja syyllisyys usein painavat uhria. Tähän tärkeä saada muutos, jotta ikäviin asioihin päästään puuttumaan mahdollisimman nopeasti ja ennaltaehkäisemään vakavammat haitat. Tarjoamalla konkreettista apua ongelmatilanteisiin, voidaan huolettomammin nauttia somen hyvistä puolista, kuvailee Salminen.

Kasvava nettihäirintä asettaa haasteista niin lainsäätäjille kuin nuorten kanssa työskenteleville. Tarkkaa arviota nettihäirinnän haitoista yhteiskunnalle voi olla hankala arvioida. Australia ja Uusi-Seelanti on ainoina maina arvioineet verkkohäirinnästä aiheutuneita kustannuksia. Arvioinnissa on otettu huomioon vain suorat kustannukset (työpoissaolot sekä lääkärikustannukset). Arvioin mukaan Australiassa kustannusten on arvioitu olevan jopa 3,7 miljardia dollaria ja Uudessa-Seelannissa 400 miljoonaa dollaria vuodessa. ***

 

SOMETURVA:

Vuonna 2017 perustetun Someturvan tiimiin kuuluu juridiikan, teknologian ja sosiaalipsykologian asiantuntijoita. Someturva tarjoaa matalan kynnyksen oikeusapua somessa kohdattuihin ongelmiin kuten haukkumiseen, uhkailemiseen, häirintään tai yksityisasioiden levittämiseen. Marraskuussa F-Secure aloitti yhteistyön Someturvan kanssa tarjoamalla palvelua kaikille uusille ja olemassa oleville TOTAL-asiakkaille. Palvelu kannattaa ottaa käyttöön ja suojata itsensä jo nyt, vaikka juuri tällä hetkellä ei kohtaa häirintää netissä.

 

Lähteet:

*Suomalaisista yli puolet on joutunut verkkorikollisuuden uhriksi, https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006369659.html

**THL, Kouluterveyskysely 2019, https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tutkimustuloksia/kaikki-tulokset

*** Trolls and polls –the economic costs of online harassment and cyberhate, The Australia Institute, 2019, https://www.tai.org.au/sites/default/files/P530%20Trolls%20and%20polls%20-%20surveying%20economic%20costs%20of%20cyberhate%20%255bWEB%255d_0.pdf

 

Lisätiedot:

Someturva-palvelu osana TOTAL-tietoturvapakettia: https://www.f-secure.com/fi/home/products/total

F-Securen pressisivut: https://fi.press.f-secure.com/

Someturvan nettisivut: https://someturva.fi/

 

F-Secure lyhyesti

F-Secure on johtava kyberturvallisuusyhtiö, joka on kolmen vuosikymmenen ajan edistänyt kyberturvallisuuden innovaatioita. F-Securella on ensiluokkainen kokemus päätelaitteiden suojaamisesta sekä hyökkäysten tunnistamisesta ja niihin vastaamisesta. F-Secure suojaa ratkaisuillaan yrityksiä ja kuluttajia niin kehittyneiltä kyberhyökkäyksiltä ja tietomurroilta kuin laajalle levinneiltä kiristysohjelmien tartunnoilta. F-Securen turvallisuusasiantuntijat ovat osallistuneet useampaan eurooppalaiseen kyberrikoksen tutkintaan kuin yhdenkään muun markkinoilla toimivan yrityksen. F-Securen tuotteita myyvät maailmanlaajuisesti yli 200 operaattoria ja tuhannet jälleenmyyjät.

f-secure.fi | twitter.com/fsecure | linkedin.com/f-secure

Median yhteyshenkilö

Sanna Syrjäläinen

PR Manager, Nordics

+358 408349277

Tiedotteet medialle

Tilaa F-Securen tiedotteita tästä. 

Käsittelemme meille jakamiasi henkilötietojasi yritysliiketoiminnan tietosuojakäytäntömme mukaisesti.

Tiedotearkisto

Vuosi

Etsi tiedotteita ajankohdan mukaan. 

Teema

Etsi tiedotteita teeman mukaan.