){kind=icon}
Kyberturvallisuus torjuu verkkouhkia
Sähköiset ja internetistä riippuvaiset toiminnot ovat nykyään arkipäivää ja iso osa myös valtioiden kriittisestä infrastruktuurista on näistä riippuvainen. Tästä syystä kyberturvallisuuden merkitystä ei voi korostaa tarpeeksi. Voi vain kuvitella mitä tapahtuisi, jos yhteiskunnan kannalta tärkeät toiminnot lakkaisivat yhtäkkiä toimimasta, esimerkiksi kyberhyökkäyksen seurauksena.
Sähköinen maksuliikenne lakkaisi, yhteydenpito verkon välityksellä olisi mahdotonta ja monien asioiden, kuten sähkön sekä veden, toimitus lakkaisi nopeasti. Arkipäivässä jo pienet häiriöt esimerkiksi sosiaalisen median palvelussa tai sähköpostissa aiheuttavat usein suurta harmia. Isompien haittojen ehkäisemiseksi valtiot ovat varautuneet kyberturvallisuuden ylläpitoon vakavissaan.
Suomessa kyberturvallisuuden eteen tekee töitä vuonna 2014 perustettu Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin alaisuudessa toimiva Kyberturvallisuuskeskus. Tämän lisäksi kyberturvallisuus on nykyään äärimmäisen tärkeää yrityksille ja organisaatiolle, joten alan osaajien kysyntä on suurta ja jatkaa kasvamistaan.
Kyberturvallisuus koskee kaikkia
Vaikka ei pitäisi itseään tärkeänä kohteena, tämä ei tarkoita ettei voisi joutua verkkorikollisten urhiksi. Verkkorikolliset valikoivat kohteensa usein täysin sattumalta hyödyntämällä automatisoituja hyökkäyksiä tietojenkalasteluun, tietomurtoihin ja haittaohjelmien levittämiseen.
Verkkorikolliset eivät ole yhtenäinen ryhmä, vaan joukkoon mahtuu monenlaisia tahoja, joilla on omat motiivinsa. Hakkerointi ja muut verkkorikollisuuden muodot kuuluvat esimerkiksi järjestäytyneen rikollisuuden, terroristiryhmien sekä kansallisten toimijoiden työkalupakkiin.
Yksityishenkilöiden ja yritysten lisäksi kyberturvallisuus on tärkeä osa valtioiden puolustusta sekä sodankäyntiä. Vaikka isot yritykset ja organisaatiot voivat olla houkuttelevia kohteita verkkorikollisille, riittämättömät toimet omasta kyberturvallisuudesta huolehtimiseen voivat aiheuttaa monenlaista haittaa. Näihin kuuluvat:
rahan menetys
identiteettivarkaus
tilien kaappaaminen
datan häviäminen
henkilökohtaisten tiedostojen lukitseminen
yksityisyyden menetys
Mikä on tieto- ja kyberturvallisuuden ero?
Kaksi toisiinsa helposti sekoitettavaa käsitettä ovat kyberturvallisuus ja tietoturvallisuus. Näitä voidaankin käyttää arkipuheessa usein synonyymeinä toisilleen. Tietoturvallisuudesta käytetään myös yksinkertaisempaa nimitystä tietoturva. Vaikka käsitteitä käytetään usein samaan tarkoitukseen, tieto- ja kyberturvallisuuden välillä on kuitenkin eroja.
Kyberturvallisuus keskittyy tiedon, tietojärjestelmien ja laitteiden turvallisuuden takaamiseen verkkoympäristössä.
Tietoturvallisuus kattaa tiedon turvaamisen laajemmin. Tietoturvaan kuuluvat myös tiedon fyysinen tallentaminen ja tietoon pääsyn rajoittaminen digitaalisen ympäristön ulkopuolella.
Kyberturvallisuuden ja tietoturvan uhat ovat osin erilaisia. Siinä missä kyberturvallisuus pyrkii estämään haittaohjelmien kaltaisten haittojen aiheuttamia vahinkoja, tietoturvaan kuuluu myös kaikenlaisen tiedon levittämisen sekä väärän tiedon torjunta.
Näiden erojen valossa kyberturvallisuutta voi pitää tietoturvan yhtenä osa-alueena. Tämän lisäksi tietoturvallisuuteen sekoittuu helposti tietosuoja, jolla viitataan henkilötietojen asianmukaiseen ja lakeja noudattavaan käyttöön sekä keräämiseen.
Kyberturvallisuuden trendit vuonna 2023
Kun ihmisten työpaikat ja kriittinen infrastruktuuri ovat yhä riippuvaisempia tietokoneista ja internetistä, on syntynyt tiettyjä suuntauksia. Viimeaikaisia kyberturvallisuustrendejä ovat muun muassa:
Tekoälyn parannukset ovat avanneet uusia mahdollisuuksia kyberuhkien havaitsemiseen ja niiltä suojautumiseen.
Täysin automatisoidut hyökkäykset ilmestyvät lähitulevaisuudessa. Helppokäyttöisten työkalujen, kuten tekoälyn ja chatbottien avulla tehdään huijauksia ja tietojenkalastelusähköposteja.
Kiristysohjelmien aiheuttama uhka yrityksille on kasvanut. Vaikka suora uhka yksilöille ei ole suuri, vaikutukset ulottuvat myös heihin, sillä rikolliset usein varastavat käyttäjien henkilötietoja. Lunnaat maksetaan kryptovaluuttana, mikä vaikeuttaa maksujen ja hyökkääjien jäljittämistä.
Yritykset pyrkivät vahvistamaan kyberturvallisuustoimiaan, kun kyberuhkien määrä ja niiden aiheuttamat vahingot jatkavat kasvuaan.
Mobiililaitteista on tulossa houkuttelevampia kohteita hyökkääjille. Yksilöt tarvitsevat suojaa haittaohjelmilta myös mobiililaitteissaan.
Esineiden internet (IoT) yhdistää yhä useampia laitteita verkkoon ja tarjoaa uusia mahdollisuuksia niiden käyttöön. Samaan aikaan samat laitteet ovat alttiita kyberturvallisuusuhkille.
Yleisiä uhkia kyberturvallisuudelle
Koska yksityishenkilöiden ja yritysten tietoja on tallennettuna verkkoon monessa eri paikassa ja muodossa, verkkorikolliset pyrkivät hyödyntämään aukkoja tietoturvassa. Ihmisten inhimilliset virheet ja huolimattomuus ovat myös uhkia kyberturvallisuudelle. Tämän lisäksi internet on keskeisessä osassa rahaliikennettä ja lähes jokainen hoitaa päivittäiset pankkiasiansa nykyään internetissä. Tämä avaa jälleen verkkorikorillisille uusia mahdollisuuksia, esimerkiksi pankkitietojen varastamiseen. Seuraavaksi muutamia yleisiä kyberturvallisuuden uhkia, joita vastaan kannattaa varautua.
Tietojenkalastelu
Riippumatta siitä, miten hyvin on varautunut kyberuhkia vastaan esimerkiksi antivirus-ohjelman avulla, verkkorikolliset voivat päästä käsiksi tietoihisi, jos luovutat ne heille itse. Yksi tapa, jolla verkkorikolliset varastavat pankkitunnuksia, henkilötietoja ja salasanoja on tietojenkalastelu, englanniksi phishing
. Onnistuessaan rikolliset voivat myös saada uhrinsa lataamaan haittaohjelman laitteelleen naamioituna vaikkapa sähköpostin liitetiedostoksi.
Tietomurrot ja ‑vuodot
Myös Suomessa suurta huomiota ovat saaneet tietomurrot, joissa on päästy käsiksi useiden henkilöiden henkilökohtaisiin tietoihin. Myös asiakkaidensa tietoja säilyttävien yritysten on otettava tietomurtojen uhka tosissaan, sillä tietomurron taloudelliset seuraukset voivat olla niille merkittävät, puhumattakaan suuresta mainehaitasta. Mitä enemmän ihmisten tietoja kerätään tietokantoihin, sitä suurempi uhka tietomurrot ovat kyberturvallisuudelle.
Palvelunestohyökkäykset
DDoS- eli palvelunestohyökkäykset ovat toinen Suomessakin julkisuutta saanut ilmiö viime vuosina. Vaikka palvelunestohyökkäykset eivät yleensä kohdistu yksittäisiin henkilöihin, voivat palvelunestohyökkäyksen seuraukset heijastua jokapäiväiseen elämään. Onnistuessaan palvelunestohyökkäys voi esimerkiksi kaataa jonkin palvelun tai vähintään vaikeuttaa sen käyttämistä.
Kuinka pitää huolta omasta kyberturvallisuudesta?
Hyviä kyberturvallisuuden taitoja voidaan pitää nykyään osana keskeisiä kansalaistaitoja. Esimerkiksi yritykset ovat erittäin kiinnostuneet työntekijöidensä kyvyistä vastata verkossa liikkuviin uhkiin ja järjestävät koulutuksia varautuakseen kyberturvallisuuteen kohdistuvia uhkia vastaan. Jokainen voi ylläpitää hyvää kyberturvallisuutta seuraavilla toimilla.
Virustorjunta
Virukset ja muut haittaohjelmat ovat yksi tapa, jolla verkkorikolliset tekevät tuhojaan. Internetin välityksellä levitettävät virukset voidaan onneksi torjua tai siivota laitteelta toimivan virusturvan avulla. Esimerkiksi F‑Secure Internet Security toimii sekä mobiililaitteilla että tietokoneella.
Ajantasaiset päivitykset
Ohjelmistoissa, kuten käyttöjärjestelmissä ja puhelinsovelluksissa, ilmenee usein niiden tietoturvaa uhkaavia aukkoja. Verkkorikolliset etsivät näitä aktiivisesti ja pyrkivät hyödyntämään niitä kyberhyökkäyksien toteuttamiseen. Usein puhutaan ns. nollapäivähaavoittuvuuksista. Onneksi ohjelmistojen kehittäjät julkaisevat päivityksiä, joiden tarkoitus on tietoturva-aukkojen paikkaaminen. Päivitä käyttämäsi ohjelmat ja laitteet aina viimeisimpään versioon pitääksesi huolen niiden turvallisuudesta.
Vahvojen salasanojen käyttö
Vahvat salasanat ovat yksi henkilökohtaisen kyberturvallisuuden kulmakivistä. Vahva salasana on riittävän pitkä ja monimutkainen, eikä se ole käytössä missään muussa palvelussa. Tämän lisäksi salasanaa ei pitäisi pystyä helposti arvaamaan, esimerkiksi käyttäjän nimen, syntymäajan tai mielenkiinnon kohteiden perusteella. Ei ole siis ihme, että moni turvautuu käyttämään samaa, helposti muistettavaa salasanaa useassa eri paikassa. Onneksi salasanojen käyttämisestä voi tehdä helpompaa salasananhallintaohjelmalla kuten F‑Secure ID Protectionilla.
Varautuminen ja varovaisuus
Omalla toiminnalla voi vaikuttaa paljon siihen, miten hyvin on turvassa verkossa liikkuvia vaaroja vastaan. Monien verkkorikollisten toiminta perustuu ihmisten varomattomuuteen sekä vajavaisiin tietoturvataitoihin. Tällöin verkkorikolliset voivat huijata uhrejaan esimerkiksi lataamaan haittaohjelmia sähköpostin liitetiedostoihin piilotettuna tai luovuttamaan henkilötietonsa tietojenkalastelun seurauksena.
