”Onko nettideittailu turvallista?” Tutustu 5 toimintaan, jotka johtavat Internetin vaaroihin

Internetin vaaroista on tullut entistä haastavampia havaita tekoälyn viimeaikaisen kehityksen vuoksi. ChatGPT:n , DALL‑E:n , AIVAn ja Runwayn kaltaisilla työ­kaluilla generatiivinen tekoäly voi nyt luoda vakuuttavaa, harhaanjohtavaa sisältöä — mukaan lukien sähkö­postieja, netti­sivuja, väärennettyjä profiilikuvia, musiikkia ja jopa videoita — mikä on auttanut verkko­rikollisia luomaan erittäin vakuuttavia huijauksia.

ChatGPT näyttää, kuinka pitkälle luonnollisen kielen käsittely on jo edennyt ja kuinka helppoa on generoida vakuuttava sähkö­posti tai blogikirjoitus yksin­kertaisella käskyllä ja kourallisella avainsanoja, sanoi Abdullah‑Al Mazed, F‑Securen vanhempi tekninen tuotepäällikkö.

Tämä tarkoittaa, että verkkopetosten havaitseminen ei ole koskaan ollut vaikeampaa. F‑Securen Living Secure –raportin haastateltiin 7 000 ihmistä ympäri maailmaa, ja kaksi kolmas­osaa vastaajista sanoi, että he eivät enää tiedä, keneen verkossa luottaa.

Kuka tahansa voi joutua kyber­rikollisuuden uhriksi iästä tai sukupuolesta riippumatta, sanoo F‑Securen Kyber­uhka­tiedustelu­päällikkö Laura Kankaala. Verkkohuijauksilla on monia muotoja. Rikolliset voivat pakottaa uhrit sijoittamaan rahaa vilpillisiin krypto­valuuttoihin, varastaa heidän pankki­tietonsa haitallisten sähkö­postien tai puheluiden kautta, tai jopa huijata heidät rakastumaan.

Onneksi, huolimatta lisääntyvistä luottamukseen liittyvistä uhista ja huolenaiheista, voit vähentää merkittävästi mahdollisuuksiasi joutua kyber­rikollisuuden uhriksi mikäli osaat tunnistaa Internetin yleisimmät vaarat, ja ryhtymällä toimiin suojellaksesi itseäsi.

1. Netti­deittailun vaarat

F‑Securen Living Secure -raportti paljastaa, että treffisovellusten käyttö on yksi yleisimmistä huolenaiheista verkossa: 42 % vastaajista tuntee olevansa haavoittuvainen etsiessään rakkautta.

Treffisovellukset ovat kyber­rikollisille tuottoisa kohde,, Kankaala kertoo. Niin sanotut sikojen teurastushuijaukset — joissa uhreja huijataan sijoittamaan kaikki rahansa vääriin kryptosijoitusmahdollisuuksiin — lisääntyvät. Tämäntyyppiset huijaukset tapahtuvat sosiaalisessa mediassa ja treffisovelluksissa, joissa rikolliset käyttävät viehättävien ihmisten varastettuja valo­kuvia houkutellakseen uhreja.

Näissä huijauksissa romanssia etsivät ihmiset saadaan vakuutettua jatkuvasti lisäämään väärennetyihin sijoituksiin sijoittamansa rahaa. Mutta niitä ei aina ole helppo havaita, ja ne kohdistuvat usein haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin. On kuitenkin olemassa joitakin tapoja välttää niitä.

Verkkoromantiikka ja taloudelliset sotkeutumiset ovat vaarallinen sekoitus, Kankaala sanoi. Jos joku, jota et ole koskaan tavannut oikeassa elämässä, alkaa puhua krypto­valuutoista — tai mistä tahansa sijoituksesta — ole erittäin varovainen. Rikolliset voivat hyödyntää tuttuja brändejä tai jotain olemassa olevien kaupankäyntialustojen tapaista sivustoa, mikä saa heidän huijauksensa näyttämään uskottavilta, jos niiden aitoutta koittaa tarkistaa esi­merkiksi Google-haulla.

2. Sosiaalisen median turvallisuusriskit

F‑Securen Living Secure -raportti osoittaa, että 29 % ihmisistä tuntee olevansa riski­alttiita käyttäessään sosiaalisen median palveluita, ja sosiaalisen median sisällön kuluttaminen ja luominen sijoittuvat 3:lle ja 4:lle sijalle kun listataan kaikki 20 online-aktiviteettia, jotka saavat meidät tuntemaan olomme haavoittuvaiseksi.

Ja sosiaaliseen mediaan kohdistuvien petosten taloudellinen vaikutus kasvaa myös. Yhdys­valtain liittovaltion kauppakomissio (FTC) kertoo, että sosiaalisen median petosten kustannukset Yhdys­valloissa ovat nousseet 42 miljoonasta dollarista vuonna 2017 770 miljoonaan dollariin vuonna 2021.

Sosiaalisen median tietojen­kalastelu tulee yleensä ystäväpyyntöinä ja viesteinä kloonatuista tai tuntemattomista profiileista, jotka usein jakavat linkkejä erilaisille verkko­sivustoille. Välttääksesi sosiaalisen median alustoihin kohdistuvat kyber­hyökkäyksiä, varmista, että:

• et avaa tuntemattomien käyttäjien linkkejä;
• käytät vahvoja ja uniikkeja sala­sanoja;
• otat kaksi­vaiheisen tunnistautumisen käyttöön mahdollisuuksien mukaan;
• käytät sovellusta, joka antaa selaussuojauksen;
• etkä hyväksy kaveripyyntöjä tuntemattomilta profiileilta tai tileiltä, joita jo seuraat (koska nämä voivat olla klooneja).

Jos joudut tietojen­kalastelun uhriksi, vaihda kaikki paljastuneet sala­sanat välittömästi. Ja jos olet antanut luotto­kortti- tai maksutietoja, ota yhteyttä pankkiisi ja noudata sen ohjeita.

3. Uhka­pelien Internet-vaarat

Vaikka pelaaminen itsessään ei juuri aiheuta online-vaaroja, tietyt pelien ympärillä olevat yhteisöt ja alustat ovat altistaneet pelaajat lisääntyneelle kyber­uhalle. Nykyään 75 % lapsista pelaavat videopelejä.

Pelaaminen on todella suosittua. Huomasimme, että se on jopa suositumpaa lasten keskuudessa kuin sosiaalinen media, sanoi Joel Latto, F‑Securen uhkaneuvoja. Koska peleihin ei yleensä liity suuria taloudellisia riskejä, pelaajat eivät ota tieto­turvallisuuttaa erityisen vakavasti. Ja nuorimmat lapset eivät välttämättä tiedä tieto­turvallisuudesta mitään vielä muutenkaan.

Vaikka jotkut nuoret saattavat jättää tieto­turvansa huomiotta, heidän turvallisuutensa huolestuttaa silti heidän vanhempiaan. F‑Secure on havainnut, että 64 prosenttia vanhemmista ovat huolissaan pelaavien lastensa turvallisuudesta.

Petoksia voi tapahtua myös pelialustoilla — erityisesti verkkopelaamisessa, Kankaala sanoi. Usein pelin sisäisillä esineillä voi olla todellista rahallista arvoa ja varastetut tilit tai esineet voidaan myydä voittoa tavoitellen. Rohkaise ja auta lapsia asettamaan vahvoja sala­sanoja ja auta heitä palautusprosessissa, jos heidän tilinsä vaarantuu. jos rahat ovat kadonneet, ota yhteyttä pankkiisi ja tee ilmoitus poliisille.

4. Kyber­uhat ja verkko­kaupat

Vuonna 2022 verkko­kaupparikollisuus oli toiseksi eniten raportoitu petosmuoto, ja F‑Securen tulokset osoittavat, että 25 % ihmisistä tuntee olevansa haavoittuvaisia tehdessään ostoksia verkossa.

On olemassa tapoja suojata itseäsi tehdessäsi ostoksia verkossa. Varmista ensin, että käytät monimutkaisia sala­sanoja ostostileilläsi käyttämällä ilmaista työ­kalua, kuten F‑Securen Strong Password Generator. Vaihto­ehtoisesti voit käyttää sala­sanojen­hallintasovellusta, kuten F‑Securen ID Protection, uodaksesi, tallentaaksesi ja hallinnoidaksesi sala­sanoja ja saadaksesi varoituksen tieto­murroista, jos niitä tapahtuu.

Toinen tapa suojata verkko-ostoksiasi on käyttää eri verkkoselainta pelkästään ostoksille. Ja parantaaksesi suojaustasi Internetin vaaroilta mobiili­laitteissa, harkitse vain kauppojen virallisten sovellusten käyttöä ostosten tekemiseen. Tämä poistaa sen riskin, että saattaisit napsauttaa väärennettyä verkko-osoitteita, jotka korvaavat viralliset ylätason verkkotunnukset (esi­merkiksi .fi suomalaisilla sivuilla) erilaisilla muilla päätteillä, kuten . xyz , .family tai .club.

5. Sähkö­posti- ja viestintäuhat

Päivittäin lähetetään arviolta 300 miljardia sähkö­postia, joten ei ole yllätys, että myös huijauksia kohdsituu sähkö­postin käyttäjiin. Mutta TCSEW:n (Telephone Operated Crime Survey of England and Wales) mukaan viestisovelluksissa tapahtuva tietojen­kalastelu on nyt jo yhtä yleistä, kuin sähkö­postin kautta tapahtuva.

Viimeisin TCSEW-tutkimus kartoitti Internetin vaaroja vuodelta 2022 ja paljasti, että 32 % ihmisistä oli saanut epäilyttävän tietojen­kalastelu­viestin teksti- tai pikaviestinä, mikä oli suunnilleen sama kuin sähkö­postilla (34 %).

Yli puolet phishing-viestejä saaneista ilmoitti, että viestit olivat lähettäjiltä, jotka esiintyivät jakeluyrityksinä.

Jos olet saanut mahdollisen phishing-viestin viimeisen kuukauden aikana, minkälaiseksi yritykseksi he tekeytyivät? TCSEW lokakuu 2021 - maaliskuu 2022 haastattelut Englanti ja Wales.

Office for National Statistics — Telephone-operated Crime Survey for England and Wales (TCSEW)

TCSEW-tiedot paljastivat myös, että puolet (54 %) phishing-huijauksiin päätyneistä joutui jakeluyhtiöiksi esiintyneiden huijareiden kohteeksi ja kolmas­osa (32 %) sai väärennettyjä viestejä pankin tai rakennusyrityksen nimissä. Neljännes tietojen­kalastelu­huijauksista (25 %) esiintyi valtion palveluina.

Havaitsemme F‑Securella päivittäin erilaisia petosyrityksiä, Laura Kankaala kertoo. Vältä sähkö­postien, pikaviestien tai teksti­viestien kautta tulleiden linkkien avaaamista. Pidä laitteet päivitettyinä, käytä vahvoja sala­sanoja ja monivaiheista tunnistautumista verkkotunnustesi suojaamiseksi.

Muista, että tietojen­kalastelu­huijarit voivat esiintyä perheen­jäseninä, ystävinä, pankkeina, verkko­kauppoina, terveydenhuollon tarjoajina ja vaikka sähköyhtiöinä varastaakseen rahasi. Huijarit hyödyntävät myös nopeasti ihmisten kohtaamia vaikeuksia. Esi­merkiksi Iso-Britannian epäilyttävän sähkö­postin raportointipalvelu (SERS) sai yli 1 500 ilmoitusta — vain kahden viikon aikana — huijaussähkö­posti­viesteistä, jotka tarjosivat Ofgemilta, Britannian energiaviranomaiselta, väärennettyjä energia-alennuksia.