Artikkeli

”Onko netti­deittailu turvallista?” Tutustu 5 toimintaan, jotka johtavat internetin vaaroihin

F-Secure
F-Secure
|
3. helmik. 2023
|
7 min lukuaika

Internetin vaaroista on tullut entistä haastavampia havaita tekoälyn viimeaikaisen kehityksen vuoksi. ChatGPT:n, DALL‑E:n, AIVAn ja Runwayn kaltaisilla työ­kaluilla generatiivinen teko­äly voi nyt luoda vakuuttavaa, harhaan­johtavaa sisältöä — mukaan lukien sähkö­posteja, netti­sivuja, väärennettyjä profiili­kuvia, musiikkia ja jopa videoita — mikä on auttanut verkko­rikollisia luomaan erittäin vakuuttavia huijauksia.

ChatGPT näyttää, kuinka pitkälle luonnollisen kielen käsittely on jo edennyt ja kuinka helppoa on generoida vakuuttava sähkö­posti tai blogi­kirjoitus yksin­kertaisella käskyllä ja kourallisella avain­sanoja, sanoi Abdullah‑Al Mazed, F‑Securen vanhempi tekninen tuote­päällikkö.

Tämä tarkoittaa, että verkko­petosten havaitseminen ei ole koskaan ollut vaikeampaa. F‑Securen Living Secure ‑raportin haastateltiin 7 000 ihmistä ympäri maa­ilmaa, ja kaksi kolmas­osaa vastaajista sanoi, että he eivät enää tiedä, keneen verkossa luottaa.

Kuka tahansa voi joutua kyber­rikollisuuden uhriksi iästä tai suku­puolesta riippumatta, sanoo F‑Securen Kyber­uhka­tiedustelu­päällikkö Laura Kankaala. Verkko­huijauksilla on monia muotoja. Rikolliset voivat pakottaa uhrit sijoittamaan rahaa vilpillisiin krypto­valuuttoihin, varastaa heidän pankki­tietonsa haitallisten sähkö­postien tai puheluiden kautta, tai jopa huijata heidät rakastumaan.

Onneksi, huolimatta lisääntyvistä luottamukseen liittyvistä uhista ja huolen­aiheista, voit vähentää merkittävästi mahdollisuuksiasi joutua kyber­rikollisuuden uhriksi mikäli osaat tunnistaa internetin yleisimmät vaarat, ja ryhtymällä toimiin suojellaksesi itseäsi.

1. Netti­deittailun vaarat

F‑Securen Living Secure -raportti paljastaa, että treffi­sovellusten käyttö on yksi yleisimmistä huolen­aiheista verkossa: 42 % vastaajista tuntee olevansa haavoittuvainen etsiessään rakkautta.

Treffisovellukset ovat kyber­rikollisille tuottoisa kohde, Kankaala kertoo. Niin sanotut sikojen teurastus­huijaukset — joissa uhreja huijataan sijoittamaan kaikki rahansa vääriin krypto­sijoitus­mahdollisuuksiin — lisääntyvät. Tämän­tyyppiset huijaukset tapahtuvat sosiaalisessa mediassa ja treffi­sovelluksissa, joissa rikolliset käyttävät viehättävien ihmisten varastettuja valo­kuvia houkutellakseen uhreja.

Näissä huijauksissa romanssia etsivät ihmiset saadaan vakuutettua jatkuvasti lisäämään väärennetyihin sijoituksiin sijoittamansa rahaa. Mutta niitä ei aina ole helppo havaita, ja ne kohdistuvat usein haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin. On kuitenkin olemassa joitakin tapoja välttää niitä.

Verkkoromantiikka ja taloudelliset sotkeutumiset ovat vaarallinen sekoitus, Kankaala sanoi. Jos joku, jota et ole koskaan tavannut oikeassa elämässä, alkaa puhua krypto­valuutoista — tai mistä tahansa sijoituksesta — ole erittäin varovainen. Rikolliset voivat hyödyntää tuttuja brändejä tai jotain olemassa olevien kaupan­käynti­alustojen tapaista sivustoa, mikä saa heidän huijauksensa näyttämään uskottavilta, jos niiden aitoutta koittaa tarkistaa esi­merkiksi Google-haulla.

2. Sosiaalisen median turvallisuus­riskit

F‑Securen Living Secure -raportti osoittaa, että 29 % ihmisistä tuntee olevansa riski­alttiina käyttäessään sosiaalisen median palveluita, ja sosiaalisen median sisällön kuluttaminen ja luominen sijoittuvat kolmannelle ja neljännelle sijalle, kun listataan kaikki 20 online-aktiviteettia, jotka saavat meidät tuntemaan olomme haavoittuvaiseksi.

Ja sosiaaliseen mediaan kohdistuvien petosten taloudellinen vaikutus kasvaa myös. Yhdys­valtain liitto­valtion kauppa­komissio (FTC) kertoo, että sosiaalisen median petosten kustannukset Yhdys­valloissa ovat nousseet 42 miljoonasta dollarista vuonna 2017 770 miljoonaan dollariin vuonna 2021.

Sosiaalisen median tietojen­kalastelu tulee yleensä ystävä­pyyntöinä ja viesteinä kloonatuista tai tuntemattomista profiileista, jotka usein jakavat linkkejä erilaisille verkko­sivustoille. Välttääksesi sosiaalisen median alustoihin kohdistuvat kyber­hyökkäyksiä, varmista, että:

  • et avaa tuntemattomien käyttäjien linkkejä;

  • käytät vahvoja ja uniikkeja sala­sanoja;

  • otat kaksi­vaiheisen tunnistautumisen käyttöön mahdollisuuksien mukaan;

  • käytät sovellusta, joka antaa selaussuojauksen;

  • etkä hyväksy kaveripyyntöjä tuntemattomilta profiileilta tai tileiltä, joita jo seuraat (koska nämä voivat olla klooneja).

Jos joudut tietojen­kalastelun uhriksi, vaihda kaikki paljastuneet sala­sanat välittömästi. Ja jos olet antanut luotto­kortti- tai maksu­tietoja, ota yhteyttä pankkiisi ja noudata sen ohjeita.

3. Uhka­pelien internet­vaarat

Vaikka pelaaminen itsessään ei juuri aiheuta online­vaaroja, tietyt pelien ympärillä olevat yhteisöt ja alustat ovat altistaneet pelaajat lisääntyneelle kyber­uhalle. Nykyään 75 % lapsista pelaa video­pelejä.

Pelaaminen on todella suosittua. Huomasimme, että se on jopa suositumpaa lasten keskuudessa kuin sosiaalinen media, sanoi Joel Latto, F‑Securen uhka­neuvoja. Koska peleihin ei yleensä liity suuria taloudellisia riskejä, pelaajat eivät ota tieto­turvallisuutta erityisen vakavasti. Ja nuorimmat lapset eivät välttämättä tiedä tieto­turvallisuudesta mitään vielä muutenkaan.

Vaikka jotkut nuoret saattavat jättää tieto­turvansa huomiotta, heidän turvallisuutensa huolestuttaa silti heidän vanhempiaan. F‑Secure on havainnut, että 64 prosenttia vanhemmista on huolissaan pelaavien lastensa turvallisuudesta.

Petoksia voi tapahtua myös pelialustoilla — erityisesti verkko­pelaamisessa, Kankaala sanoi. Usein pelin sisäisillä esineillä voi olla todellista rahallista arvoa ja varastetut tilit tai esineet voidaan myydä voittoa tavoitellen. Rohkaise ja auta lapsia asettamaan vahvoja sala­sanoja ja auta heitä palautus­prosessissa, jos heidän tilinsä vaarantuu. jos rahat ovat kadonneet, ota yhteyttä pankkiisi ja tee ilmoitus poliisille.

4. Kyber­uhat ja verkko­kaupat

Vuonna 2022 verkko­kauppa­rikollisuus oli toiseksi eniten raportoitu petos­muoto, ja F‑Securen tulokset osoittavat, että 25 % ihmisistä tuntee olevansa haavoittuvaisia tehdessään ostoksia verkossa.

On olemassa tapoja suojata itseäsi tehdessäsi ostoksia verkossa. Varmista ensin, että käytät moni­mutkaisia sala­sanoja ostos­tileilläsi käyttämällä ilmaista työ­kalua, kuten F‑Securen Strong Password Generator. Vaihto­ehtoisesti voit käyttää sala­sanojen­hallinta­sovellusta, kuten F‑Securen ID Protection, luodaksesi, tallentaaksesi ja hallinnoidaksesi sala­sanoja ja saadaksesi varoituksen tieto­murroista, jos niitä tapahtuu.

Toinen tapa suojata verkko-ostoksiasi on käyttää eri verkko­selainta pelkästään ostoksille. Ja parantaaksesi suojaustasi internetin vaaroilta mobiili­laitteissa, harkitse vain kauppojen virallisten sovellusten käyttöä ostosten tekemiseen. Tämä poistaa sen riskin, että saattaisit napsauttaa väärennettyä verkko-osoitteita, jotka korvaavat viralliset ylä­tason verkko­tunnukset (esi­merkiksi .fi suomalaisilla sivuilla) erilaisilla muilla päätteillä, kuten . xyz , .family tai .club.

5. Sähkö­posti- ja viestintä­uhat

Päivittäin lähetetään arviolta 300 miljardia sähkö­postia, joten ei ole yllätys, että myös huijauksia kohdsituu sähkö­postin käyttäjiin. Mutta TCSEW:n (Telephone Operated Crime Survey of England and Wales) mukaan viesti­sovelluksissa tapahtuva tietojen­kalastelu on nyt jo yhtä yleistä, kuin sähkö­postin kautta tapahtuva.

Viimeisin TCSEW-tutkimus kartoitti internetin vaaroja vuodelta 2022 ja paljasti, että 32 % ihmisistä oli saanut epäilyttävän tietojen­kalastelu­viestin teksti- tai pika­viestinä, mikä oli suunnilleen sama kuin sähkö­postilla (34 %).

Yli puolet phishing-viestejä saaneista ilmoitti, että viestit olivat lähettäjiltä, jotka esiintyivät jakelu­yrityksinä

”Jos olet saanut mahdollisen phishing-viestin viimeisen kuu­kauden aikana, minkä­laiseksi yritykseksi he tekeytyivät?”

Lähde: Office for National Statistics — Telephone-operated Crime Survey for England and Wales (TCSEW)

TCSEW-tiedot paljastivat myös, että puolet (54 %) phishing-huijauksiin päätyneistä joutui jakelu­yhtiöiksi esiintyneiden huijareiden kohteeksi ja kolmas­osa (32 %) sai väärennettyjä viestejä pankin tai rakennus­yrityksen nimissä. Neljännes tietojen­kalastelu­huijauksista (25 %) esiintyi valtion palveluina.

Havaitsemme F‑Securella päivittäin erilaisia petos­yrityksiä, Laura Kankaala kertoo. Vältä sähkö­postien, pika­viestien tai teksti­viestien kautta tulleiden linkkien avaamista. Pidä laitteet päivitettyinä, käytä vahvoja sala­sanoja ja moni­vaiheista tunnistautumista verkko­tunnustesi suojaamiseksi.

Muista, että tietojen­kalastelu­huijarit voivat esiintyä perheen­jäseninä, ystävinä, pankkeina, verkko­kauppoina, terveyden­huollon tarjoajina ja vaikka sähkö­yhtiöinä varastaakseen rahasi. Huijarit hyödyntävät myös nopeasti ihmisten kohtaamia vaikeuksia. Esi­merkiksi Iso-Britannian epäilyttävän sähkö­postin raportointi­palvelu (SERS) sai yli 1 500 ilmoitusta — vain kahden viikon aikana — huijaus­sähkö­posti­viesteistä, jotka tarjosivat Ofgemilta, Britannian energia­viran­omaiselta, väärennettyjä energia-alennuksia.

Tarkista, ovatko tietosi paljastuneet

Verkkopetosten havaitseminen on vaikeampaa kuin koskaan. Jos haluat tarkistaa, ovatko tietosi vuotaneet, voit vain laittaa sähkö­posti­osoitteesi ilmaiseen F‑Secure Identity Theft Checker -työ­kaluun.

  • Se on täysin turvallinen ja anonyymi. Emme tallenna mitään tietojasi!
  • Työ­kalumme skannaa ja tarkkailee keskustelupalstoja syvässä ja pimeässä verkossa.
  • Selvitä, ovatko tietosi ilmenneet tunnetuissa tieto­murroissa.

Tarkista tieto­vuodot nyt