5 yleistä nettihäirinnän muotoa

Somen ollessa jatkuvasti enemmän ihmisten arjessa on esiin noussut myös ikäviä puolia. Internet ja sosiaalinen media ovat mahdollistaneet ihmisten häirinnän uusilla tavoilla.

Julkisuudessa on keskusteltu maalittamisesta, eli usuttamisesta julkisesti henkilön häirintään tämän vaientamiseksi, toimittajien häiritsemisestä netissä, seksuaalisesta ahdistelusta ja grooming-ilmiöstä sekä viha­puheesta ja netti­kiusaamisesta yleisesti. Netin nimettömyys on madaltanut kynnystä käyttäytyä häiritsevästi. On selvää, että sosiaalisen median yleistyminen on tuonut mukanaan paljon huolta, ja ratkaisuja tuntuu olevan vähemmän kuin kysymyksiä.

Somehäirinnästä keskusteltaessa on hyvä huomata, että häirinnän uhrin ei tarvitse olla itse somessa ollenkaan. Henkilöä voidaan häiritä monella tavalla hänen tietämättään, vaikka hän ei olisi aktiivinen somessa. Tämän takia netti­kiusaaminen ja häirintä voivat koskettaa peri­aatteessa ketä tahansa.

Missä kulkee raja? Netti­häirinnän hyväksyttävyys ja sen seuraukset

Usein on vaikeaa nähdä, missä menee hyväksyttävyyden raja netissä. Monille asiat, jotka tavallisesti tuntuvat itsestään selvästi laittomilta, eivät välttämättä olekaan sitä niin selvästi netissä tapahtuessaan. Tämä on ongelma häirinnän uhreille, jotka eivät aina ymmärrä tai osaa hakea apua kohtaamiinsa ongelmiin.

Myös tekijälle voi tulla yllättävän vakavia seuraamuksia, jos hän syyllistyy tietämättään rikokseen. Netissä sanottuja tai tehtyjä asioita ei välttämättä koskaan saa poistettua täysin, ja ne saattavat levitä yllättävänkin laajalle. Vaikka netti­kiusaaminen olisi tapahtunut äkillisen suuttumuksen puuskassa, saattaa netissä levitessään asia kasvaa suhteettoman suureksi. Vaikka asian­omaiset itse sopisivatkin riitansa, netissä kuvien ja juttujen leviäminen ei aina pääty siihen.

Nettikiusaamisessa ei tietenkään aina ole kyse rikoksista. On silti perusteltua miettiä, onko oma tai toisen toiminta hyväksyttävää. Ja jos ei, mitä asialle voi tehdä? Koska rikoksen tunnus­merkit voivat olla usein häilyviä, kannattaa miettiä kahdesti mitä itse sanoo ja mitä sietää toisilta. Alta löydät viisi yleistä netti­häirinnän muotoa.

1. Tietojen ja valheiden levittäminen

Somessa on välillä liiankin helppoa jakaa toisesta henkilöstä yksityisiä tietoja tai kuvia. Ihminen ei välttämättä jakaessaan asioita toisesta tule ajatelleeksi, onko kyseinen henkilö antanut suostumuksensa tähän. Teko voi toki olla myös tarkoitettu aiheuttamaan toiselle haittaa, kuten esi­merkiksi intiimi­kuvien luvattomasti saattaminen julkiseksi, eli ns. kosto­porno.

Tietojen levittäminen voi olla toiselle haitallista monessakin mielessä, minkä lisäksi se loukkaa toisen yksityisyyttä. Rikos­lain näkö­kulmasta kyseessä voi olla yksityis­elämää loukkaava tiedon levittäminen, valheiden kohdalla kunnian­loukkaus. Valheiden levittämisessä kyse on myös useammin tarkoituksellisesta teosta, minkä takia se on helpommin ymmärrettävissä rikkomukseksi.

Netissä kannattaa muistakin kuin rikos­vastuullisista syistä olla tarkkana mitä jakaa itsestään ja toisista. Tämä koskee myös vanhempia heidän jakaessa tutuilleen omasta mielestään hauskoja ja harmittomia kuvia ja juttuja lapsistaan. Myös lapsilla on oikeus yksityisyyteen. Lisäksi jaettujen asioiden perusteella lapset voivat joutua myöhemmin kiusaamisen kohteeksi. On myös tapauksia, joissa somessa jaettuja lasten kuvia on kaapattu, ja ne ovat päätyneet kyseen­alaisille sivuille.

2. Nimittely ja haukkuminen

Kuten valheiden levittäminen, haukkuminen ja nimittely voivat myös johtaa kunnian­loukkaus­syytteisiin. Omien mieli­piteiden jakaminen ja osallistuminen keskusteluun on monelle olennainen osa somen käyttöä. Asiallisuus on kuitenkin pidettävä mukana.

Usein esimerkiksi parisuhteen tai avio­liiton kariutuessa monen tekee mieli purkaa omaa turhautumistaan toiseen somessa. Haukkumista voi tapahtua muuallakin vaikkapa suljetuissa yhteisöissä tai viesti­ryhmissä. Yksityis­henkilöiden haukkuminen tai musta­maalaaminen voi johtaa vakavampiin seuraamuksiin kuin mitä on valmis kohtaamaan.

Usein loukkaavia kommentteja yritetään perustella huumorilla, mutta huumori on subjektiivinen laji, ja rikos­oikeus objektiivinen. Kunnian­loukkauksesta voi selvitä sakko­rangaistuksella, mutta päälle tulevat oikeuden­käynti­kulut saattavat nostaa ajattelemattoman läpän­heiton hinnan kannattamattomaksi.

3. Seksuaalinen häirintä

Tämä paljon puhuttanut aihe voi monista tuntua helposti ymmärrettävältä rikkomukselta. Mutta missä tarkalleen menee hyväksyttävän ja häiritsevän käyttäytymisen ja viestittelyn raja? Häirinnän kokeminen on jokaisen oma­kohtainen kokemus, eikä toisen kokemuksia voi tai tarvitse käyttää määrittämään omia rajoja.

Etenkin pitkään jatkuva ja kielloista piittaamaton viestittely voi johtaa kunnian­loukkaus­syytteisiin. Tekijä ei välttämättä tule edes ajatelleeksi syyllistyneensä mihinkään, mutta olennaista onkin, miten uhri asian kokee. Siksi kannattaa miettiä kahteen kertaan seksuaalis­sävytteisten viestien ja kuvien ja muun materiaalin lähettämistä tai pyytämistä. Kokeeko vastaan­ottaja tämän varmasti toivotuiksi?

Jos kohteena on alaikäinen henkilö teot ovat vakavampia ja nimikkeenä voidaan käyttää lapsen seksuaalista hyväksi­käyttöä. Sosiaalisessa mediassa on helppo esiintyä eri henkilönä ja eri-ikäisenä kuin on. On useita tapauksia, joissa tätä hyödynnetään ala­ikäisten lähelle pääsemiseksi. Uhrin voi olla vaikeaa tunnistaa keskustelu­kumppanin olevan itseään vanhempi, jolloin tilanne voi tuntua vähemmän hälyttävältä vasta­puolen esiintyessä todellista nuorempana.

Vastaavasti tekijän voi olla vaikeaa tunnistaa vasta­puolta tosi­asiallista nuoremmaksi. Tätä voi olla kuitenkin vaikea näyttää toteen, jos asia etenee käräjille asti. Rikos­oikeuden näkö­kulmasta kyseessä onkin usein musta­valkoisten ongelmien sijaan moni­mutkaisista kokonaisuuksista. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että tietämättömyys ei aina ole hyväksyttävä syy. Jos vasta­puoli on ala­ikäinen, teosta uhrille aiheutuvat haitat ja niistä mahdollisesti saatavat rangaistuksset ovat vakavampia verrattuna kunnian­loukkaus­tapauksiin.

4. Uhkailu ja vainoaminen

Uhkailu voi yhtä hyvin koskettaa ala­ikäistä, joka saa uhkauksia verkko­pelissä, maalituksen kohteeksi joutunutta toimittajaa tai avio­ero­tilanteessa olevaa henkilöä. Uhkaukset voivat kohdistua toisen terveyteen, perheen­jäseniin sekä omaisuuteen, mutta myös uhkaukset toisen tietojen tai kuvien paljastamisesta ovat vakavia.

Yleistä on myös jatkuva ja häiritsevä yhteyden­pito, johon voi liittyä myös uhkailua. Usein pari­suhteen jälkeen voi jompi­kumpi osa­puoli käyttäytyä häiritsevästi toista kohtaan joko tarkoituksella tai tarkoittamattaan. Jatkuva yhteyden­pito eri kanavia pitkin, kuten somessa, teksti­viestitse tai puhelimella voi olla todella häiritsevää ja ahdistavaa. Jos tähän liittyy vielä jatkuvaa uhkailua tai pelon ja vaarantunteen aiheuttamista toiselle, kyseessä voi olla vainoaminen. Ilman vainoamista saattaa kyse olla viestintä­rauhan rikkomisesta. Kaikki näistä voivat tapahtua myös netissä joko kokonaan tai osittain.

5. Identiteettivarkaus

Valeprofiilin teko toisesta voi alkuun tuntua harmittomalta pilalta etenkin lasten mielestä. Vale­profiilit ja identiteetti­varkaudet voivat kuitenkin aiheuttaa uhrille merkittävää haittaa ja kärsimystä. Identiteetti­varkaus­tuomioon edellytetään, että teosta on aiheutunut taloudellista haittaa uhrille. Taloudellista hyötyä haettaessa identiteetti­varkauteen voi liittyä myös petos ja väärennös.

Aina teolla ei haeta kuitenkaan taloudellista hyötyä, vaan pyritään tekemään kiusaa ja häiritsemään uhria. Tällaisissa tilanteissa voi olla kyseessä myös kunnian­loukkaus tai yksityis­elämää loukkaava tiedon levittäminen.

Miten netti­kiusaamiseen ja some­häirintään voi puuttua?

Nettihäirinnässä ei ole aina kyse rikoksista, mutta häirintä tuskin on yhtään mukavampaa uhrin kannalta, oli se lain kannalta sallittua tai ei. Monet meistä eivät tunnista netissä tapahtuvia asioita rikoksiksi, tai osaa hakea apua niihin.

Etenkin lasten ja nuorten voi olla vaikeaa puhua asiasta kenellekään, koska asiat koetaan noloiksi tai pelätään muiden reaktiota. Netti­kiusaaminen ja ‑häirintä eivät kuitenkaan koskaan ole uhrin syytä.

Tässä ovat neuvomme netti­häirinnän ja ‑kiusaamisen ehkäisemiseen ja siihen puuttumiseen.

1. Yksityisyys­asetusten hallinta

• Pidä some­profiilisi yksityisenä ja rajoita, kuka voi nähdä julkaisuja ja tietojasi.

• Aseta yksityisyys­asetukset myös lapsillesi.  

• Vältä jakamasta henkilö­kohtaisia tietoja, kuten osoitetta, puhelin­numeroa tai sijaintia.

2. Vahvat salasanat ja tili­turvallisuus

• Käytä vahvoja ja uniikkeja sala­sanoja sekä moni­vaiheista tunnistautumista.

• Älä jaa tilisi tunnuksia muille.

3. Mieti, mitä jaat verkossa

• Harkitse ennen kuin julkaiset kuvia, mieli­piteitä tai muita tietoja, jotka voivat joutua vääriin käsiin.

• Vältä provosoivia kommentteja, jotka voivat houkutella negatiivista huomiota.

4. Estä ja ilmoita häirintä

• Käytä somealustojen estämis- ja raportointi­työ­kaluja häiritsevää käytöstä vastaan.

• Ilmoita kiusaamisesta sivuston yllä­pidolle ja tarvittaessa viranomaisille.

5. Pidä yllä positiivista verkko­käytöstä

• Kohtele muita kunnioittavasti ja vältä osallistumasta kiusaamiseen, vaikka se kohdistuisi toiseen henkilöön.

• Tue kiusaamisen kohteeksi joutuneita ja kannusta rakentavaan keskusteluun.

6. Ole varovainen tuntemattomien kanssa

• Älä hyväksy tuntemattomia kontakteja tai avaa epäilyttäviä viestejä.

• Varo huijauksia ja identiteetti­varkauksia, joissa esiintytään toisena henkilönä.

7. Hae tukea tarvittaessa

• Puhu läheisillesi, jos kohtaat kiusaamista verkossa.

• Hyödynnä tukipalveluja, kuten koulun, järjestöjen tai viran­omaisten apua.

Tietoturvariskit netti­häirinnässä: tietojen­kalastelu, haitta­ohjelmat ja huijaukset

Nettihäirintään voi myös liittyä tieto­turva­riskejä, kuten tietojen­kalastelua, haitta­ohjelmia ja verkko­huijauksia.

• Tietojenkalastelussa huijarit pyrkivät saamaan haltuunsa henkilö­kohtaisia tietoja, kuten sala­sanoja ja pankki­tunnuksia, usein esiintymällä luotettavina tahoina sähkö­posteissa tai viesti­palveluissa.

• Haittaohjelmia puolestaan voidaan levittää liite­tiedostojen, linkkien tai jopa tekaistujen päivitysten kautta, ja niiden avulla hyökkääjät voivat kaapata laitteen tai varastaa arka­luontoista dataa.

• Lisäksi rakkaus- ja sijoitus­huijaukset ovat yleistyneet sosiaalisessa mediassa ja viesti­palveluissa, joissa huijarit manipuloivat uhrejaan saadakseen heidät lähettämään rahaa tai paljastamaan henkilö­kohtaisia tietoja.

Suojautuminen näiltä uhilta edellyttää varovaisuutta tuntemattomien viestien ja linkkien kanssa, tieto­turva­ohjelmistojen käyttöä sekä kriittistä suhtautumista epäilyttäviin tarjouksiin ja pyyntöihin.